Osakeyhtiön omistajalle

Säästä yhtiössä, elä 8 %:lla

Varallisuuden kasvuun vaikuttaa ensin se, kuinka paljon säästät, ja vasta sitten se, kuinka paljon säästöt tuottavat. Osakeyhtiön omistajalla säästämiseen on keino, jota palkansaajalla ei ole: voiton voi jättää yhtiöön ja nostaa sen myöhemmin kevyesti verotettuna osinkona.

Säästetty euro ennen tuottoa

Sijoittamisen alkuvuosina tuottoprosentilla on yllättävän vähän merkitystä. Esimerkiksi:

• Joka sijoittaa 100 €/kk ja saa poikkeuksellisen hyvän 10 %:n vuosituoton, jolla on kymmenen vuoden päästä noin 20 500 €.
• Joka sijoittaa 130 €/kk ja saa vain 5 %:n vuosituoton, jolla on kymmenen vuoden päästä noin 20 200 €.

Kaksinkertaisen tuoton kuroo kiinni 30 eurolla kuukaudessa. Lisäsäästön löytäminen budjetista on yleensä paljon helpompaa kuin tuoton nostaminen pysyvästi 5 prosentista 10 prosenttiin.

Tuoton merkitys kasvaa vasta, kun salkkua on kertynyt. 7 %:n tuotolla salkun vuosituotto ohittaa vuoden aikana sijoitetun summan noin kymmenen vuoden kohdalla, riippumatta siitä, sijoittaako 50 vai 5 000 euroa kuukaudessa. Siihen asti tärkein kysymys on, miten saat sijoitettua enemmän.

Yrittäjän lisäsäästö ilman budjettileikkauksia

Osakeyhtiön omistajalla lisäsäästöä ei tarvitse aina kaivaa budjetista. Sen voi saada verotuksesta. Oletetaan, että yhtiöllä on 1 000 euroa kuukaudessa voittoa, jota omistaja ei tarvitse elämiseen:

Jotta palkasta sijoitettu 550 €/kk kasvaisi kymmenessä vuodessa samaan kuin yhtiössä sijoitettu 800 €/kk, sen pitäisi tuottaa 13,5 % vuodessa. Voiton jättäminen yhtiöön vastaa siis alkuvuosina tuoton nostamista 7 prosentista yli 13 prosenttiin, ilman lisäriskiä. Taulukon luvut ovat ennen myyntivoittojen ja nostojen veroja. Ne käydään läpi alla.

Sama voitto, eri määrä sijoitettavaa

Sama sadan euron tasolla, kun yhtiö tekee 100 euroa voittoa ennen omistajan palkkaa:

Yhtiöön jätetystä voitosta jää sijoitettavaksi 80 euroa. Palkkana omistajan kautta kierrätetystä jää 55 euroa, kun marginaalivero on 45 %. Yhtiössä sijoitettavaa on siis 45 % enemmän jo ennen kuin mitään on tuotettu. Verovuodesta 2027 yhteisövero on 18 %, jolloin yhtiöön jää 82 euroa.

Mitä 20 vuodessa jää käteen verojen jälkeen

Esimerkki: molemmat summat sijoitetaan kasvurahastoon, joka tuottaa 6 % vuodessa, ja myydään 20 vuoden päästä.

Yhtiön kautta käteen jää 46 % enemmän, vaikka molemmat sijoitukset tuottivat saman verran. Koko ero tulee siitä, että yhtiössä sijoitettavaa oli alussa enemmän. Laskelma olettaa, että rahat nostetaan yhtiöstä huojennettuna osinkona. Se ei aina ole mahdollista yhdellä kertaa, koska raja on 8 % nettovarallisuudesta vuodessa.

Mihin yhtiön ylimääräinen raha?

Yhtiön ylimääräinen likviditeetti kannattaa pitää yksinkertaisena. Helppo ja huoleton tapa on kasvuosuuksinen indeksirahasto yhtiön omassa arvo-osuustilissä. Esimerkiksi Nordnetissä osakeyhtiö voi avata oman salkun, ja Nordnetin omissa indeksirahastoissa ei ole merkintä-, lunastus- eikä hallinnointipalkkioita. Rahastot ovat kasvuosuuksia, eli osingot sijoitetaan rahaston sisällä uudelleen.

• Kasvuosuus sopii yhtiölle. Yhtiö maksaa veroa vasta, kun osuuksia myydään. Suoraan omistetuista pörssiosakkeista saadut osingot ovat yhtiölle veronalaista tuloa joka vuosi, kun omistus on alle 10 %.
• Hajautus. Yksi indeksirahasto hajauttaa kymmeniin tai satoihin yhtiöihin, eikä salkkua tarvitse seurata.
• Pidä käyttövara erillään. Jätä tilille yhtiön maksuihin ja verojen tilityksiin tarvittava puskuri. Rahastoon kannattaa siirtää vain raha, jota ei tarvita lähivuosina.
• Kirjanpito. Rahasto-osuudet kirjataan yhtiön taseeseen. Kerro kirjanpitäjälle ostoista ja myynneistä, niin myyntivoitot ja -tappiot kirjataan oikein.

Indeksirahastoja tarjoavat myös muut pankit ja rahastoyhtiöt, ja kulut kannattaa vertailla.

Elä 8 %:lla

Listaamattoman yhtiön osingosta 8 % yhtiön nettovarallisuudesta on huojennettua: siitä veronalaista on 25 %, ja pääomatulon vero on 30 %. Kokonaisvero on 7,5 %, kun osinkoa on alle 150 000 euroa ja pääomatuloja yhteensä alle 30 000 euroa.

Tästä syntyy pitkän aikavälin ajatus. Jos yhtiöön kertyy tarpeeksi pääomaa, omistaja voi elää pelkällä huojennetulla osingolla ja maksaa tuloistaan vain 7,5 % veroa.

Vertailun vuoksi: 40 000 euroa käteen palkkana vaatii noin 53 000 euron palkan, josta omistaja maksaa veroja ja maksuja noin 13 000 euroa (kunnallisvero 7,5 %). Osinkona vero on 43 243 eurosta noin 3 240 euroa.

8 % on veroraja, ei tuotto

Tämä on ajatuksen tärkein varaus. 8 % kertoo, kuinka paljon osinkoa saa huojennetusti. Se ei kerro, kuinka paljon yhtiö tuottaa. Jos yhtiö jakaa joka vuosi 8 % nettovarallisuudestaan, mutta ansaitsee veronjälkeen vähemmän, pääoma pienenee. Samalla seuraavan vuoden 8 %:n raja pienenee.

Jotta 8 %:n osinko pysyisi samana pitkään, yhtiön pitää ansaita veron jälkeen vähintään 8 % nettovarallisuudestaan, eli noin 10 % ennen 20 %:n yhteisöveroa. Pelkällä sijoitussalkulla tähän pääseminen ei ole itsestään selvää. Kestävä nosto on se, mitä yhtiö todella tuottaa. Loput on pääoman syömistä, mikä voi olla järkevää vasta eläkevuosina.

Huomioi myös

• Eläke ja päivärahat. Ne määräytyvät YEL-työtulosta, eivät palkasta. Pieni palkka ei pienennä eläkettä, jos YEL-työtulo vastaa työn arvoa.
• Yhtiön rahat ovat yhtiön. Säästöt ovat yhtiön velkojien ulottuvilla. Jos yhtiön liiketoimintaan liittyy riskejä, sijoitusomaisuutta voi olla järkevää erottaa esimerkiksi holdingyhtiöön.
• Nettovarallisuus lasketaan verotuksen säännöillä. Osingon 8 %:n raja lasketaan edellisen tilikauden päättymisen tilanteesta, eikä sijoitusten arvonnousu kasvata sitä aina täysimääräisesti.
• Palkkaa kannattaa silti usein nostaa jonkin verran. Kun marginaalivero on pieni, noin 25 %:iin asti (2026), palkka on edullisempi kuin voiton jättäminen yhtiöön. Paras yhdistelmä on yleensä kohtuullinen palkka ja osinko 8 %:n rajaan asti.

Esimerkit on laskettu verovuoden 2026 säännöillä, ja ne ovat yleistietoa, eivät veroneuvontaa. Sijoitusten tuotto ei ole taattu. Lue myös Palkka vai osinko? ja Mitä yhteisöveron muutos mahdollistaa.